Vastaus professori Eira Korppiselle!

Arvoisa professori Eira Korpinen!

Kirjoituksenne on erinomainen. Niinpä laitoin sen hieman lyhennettynä suomi24.fi-keskustelun Kotkan sivuille. Kirjoitus on luettavissa linksitä http://keskustelu.suomi24.fi/node/8283260
Kotkassa on kolme kyläkoulua- Jäppilä http://www.kotkankoulut.fi/J%E4ppil%E4n_koulu- Tavastila http://www.kotkankoulut.fi/Tavastilan_koulu- Tiutinen http://www.kotkankoulut.fi/Tiutisen_koulu

Tarkoitukseni on liittää ne ensivaiheessa maa- ja metsätalousministeriön hallinnon alaan kuuluvaan Sepra-kehittämisohjelmaan (http://www.seprat.net/Sepra%20ohjelma%20netti.pdf). Tästä saamani kokemuksen perusteella harkitsen myös muiden Sepran toimialueen kyläkoulujen liittämistä tähän ohjelmaan.
Olisin kiitollinen asiaan liittyvistä kehittämisehdotuksista ja rakentavista kommenteista.

Kotkassa 6. heinäkuuta 2009
Jukka Sinivaara
rakennusinsinööri AMK
Kallionsivu 1 D 32, 48310 Kotka
puh. 040 850 8674


-----------------------------------------------------------------------------------
Kyläkoulu on maaseudun vetovoimatekijä Kirjoittanut: Paras_Fiilari / Tänään / klo 12:13
http://pienetkoulut.blogspot.com/
29.4.08Kyläkoulu on maaseudun vetovoimatekijäKirjoittaja: Kasvatustieteen professori Eira Korpinen

Maaseudun asukkaat ovat yli kymmenen vuoden ajan saaneet kokea peruspalvelujen alasajoa kyläkoulujen lopettamisena. Kun vielä vuonna 1990 oli noin 5 000 peruskoulua, viime vuonna niitä oli enää vajaa 3 100. Tästä saadaan syyttää sekä valtiota että kuntapäättäjiä.
Lakkautuspäätöksissä ei ole kiinnitetty huomiota siihen, miten hyvä oppimis- ja kasvuympäristö kyläkoulu on oppilaille. Kun tutkimuksen mukaan Suomen maaseudun tytöt ovat "maailman parhaita lukijoita", voidaan tähän hakea selitystä myös kyläkoulujen opetuksen laadusta ja ainutlaatuisesta pedagogiikasta.

Yhteisöllisyys vahvistuu

Kyläkoulu tarjoaa ensiksikin oppimisympäristön, jossa on runsaasti mahdollisuuksia aktiiviseen toimintaan ja oppilaan itsenäiseen työskentelyyn.

Koulu toimii "keskellä kylää"; sen piirissä tarjotaan runsaasti mahdollisuuksia myös koulun ulkopuoliseen opetukseen. Kyläkoulu ei ole ainoastaan lasten oppimisen paikka, vaan se on kaikille kylän asukkaille avoin oppimis-, jopa kulttuuri- ja hyvinvointikeskus, jossa eri-ikäiset voivat harrastaa ja opiskella yhdessä. Tällä on erityisen tärkeä merkitys lasten ja nuorten identiteetin kehitykselle sekä kaikkien kyläläisten hyvinvoinnille ja viihtyvyydelle. Samalla kouluun suunnatut materiaaliset investoinnit on voitu hyödyntää tehokkaasti.

Toiseksi pieni kouluyksikkö on edullinen ympäristö erilaisille opetuksen innovaatioille. Kyläkoulu on edelläkävijä vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa.

Moderni tietoteknologia tarjoaa rajattomat mahdollisuudet toteuttaa muun muassa etäopetusta, ja eräät kyläkoulut ovat tässä uranuurtajia. Yhdysluokka on haaste opettajalle toteuttaa ongelmakeskeistä, eheyttävää opetusta, jossa hyödynnetään ympäristön asiantuntemusta ja elinkeinoelämää. Ilon pedagogiikka edustaa uusinta lähestymistapaa nykykoulun haasteisiin.

Ongelmat ratkotaan yhteistoiminnallisesti

Monet tärkeät taidot ja tiedot opitaan "luonnollisissa olosuhteissa" yhteistoiminnallisesti. Työskentelytapa muistuttaa tutkimuksen tekemistä: opettaja ottaa huomioon oppilaiden taustan, vanhempien, koulun muun henkilökunnan osaamisen ja laajemman yhteisön. Yhdessä oppilaiden kanssa asetetaan oppimisen tavoitteet ja ongelmat, kehitetään menetelmät sekä haetaan ongelmiin vastaukset. Tällöin oppilaat hahmottavat laajempia kokonaisuuksia yli oppiainerajojen. Tällaisessa oppimisessa suomalaiset erottautuivat muun muassa kansainvälisissä tutkimuksissa.

Edelleen kyläkouluissa toteutuu hyvin koulutuksellinen tasa-arvo, sillä esimerkiksi erityisopetus voidaan hoitaa usein samassa opetusryhmässä. Lapsi saa käydä lähikoulua; lapsen ystävyyssuhteet säilyvät eikä lapsi leimaudu. Samalla voidaan jopa säästää kustannuksissa.
Pieni oppilasryhmä turvaa oppilaalle yksilöllistä huomiota opettajan taholta, mutta myös varttuneempi oppilas ohjaa usein toista oppilasta.

Moni kyläkoulu on ollut edelläkävijä kansainvälistymisessä, jota pidetään maamme henkisen ja taloudellisen kehityksen kulmakivenä. Suomalaiset kyläkoulut menivät ensimmäisinä mukaan esimerkiksi EU-ohjelmiin. Kielitaitoiset opettajat vetivät mukaan muita opettajia ja kouluja.
Useat kyläkoulujen opettajat ovat verkottuneet myös kansainvälisesti.

Koulun opetus- ja kasvatustyöhön kansainvälistyminen on tuonut aitoa innostusta muiden maiden ihmisiin sekä motivaatiota kielen opiskeluun. Suomalaisen kyläkoulun oppilas elää keskellä maailmankylää, sen aktiivisena jäsenenä